Hius- ja ihotietoutta

Hiukset

- Hiukset ovat keratiinia, eli sarveistuneista soluista muodostunutta, kuitumaista ainetta

- Solujen väliaine eli hyaliini pitää keratiinisolut kiinni toisissaan ja sitoo vettä hiuksiin

- Hiuksen ihonpäälliset kerrokset ovat suomu- eli pintakerros (kutikula) ja kuitukerros (kortex) sekä ydinkerros (medulla)

- Suomukerros koostuu levymäisistä, rosoreunaisista, hiusta kiertävistä, päälekkäisistä keratiinikuiduista, jotka päälekkäin limittyessään muodostavat hiuksen pinnan. Hiuksessa on keskimäärin 6-10 suomukerrosta hiuksen paksuuden mukaan. Suomukerros on väritön ja läpikuultava ja siinä on vettä ja likaa hylkivä pinta.

- Keratiinilevyjen tiiviydestä riippuu hiuksen pinnan kiilto, kun se heijastaa valonsäteitä.
- Kuitukerroksen keratiinisolut ovat muodoltaan putkimaisia kuitusoluja, joita solujen väliaine pitää koossa

- Kuitusolu koostuu suuresta joukosta makrosäikeitä, joista jokainen muodostuu itsensä ympärille kiertyneistä mikrosäikeistä

- Mikrosäikeet koostuvat alkusäikeistä eli protosäikeistä. Yksi alkusäie koostuu kolmesta spiraalimaisesta molekyyliketjusta, jotka ovat muodostuneet atomeista (hiili, vety, happi ja typpi). Näitä molekyyliketjuja liittävät toisiinsa poikittaiset rikkisidokset. 

- Rikkisidokset katkeavat happiatomien sitoutuessa niihin, jolloin hiuksen rakenne vaurioituu. Tätä kutsutaan rakenne- eli happivaurioksi

- Kuitukerroksessa sijaitsee hiuksen melaniini eli väripigmentit. Kuitukerroksen rakenne antaa hiukselle myös sen joustavuuden. Hiusten permanentti- ja värjäyskäsittelyiden näkyvät muutokset tehdään pääasiassa kuitukerroksen rakenteeseen.
- Kuitukerroksen keskellä sijaitsee hiuksen ydinkerros, joka muodostuu tyhjistä onteloista. Ydin voi jatkua koko hiusvarren mitassa tai katketa ja alkaa uudelleen. Parturi-kampaajan työlle ydinkerroksella ei ole varsinaisesti merkitystä.
- Hiuskarva muodostuu ja kasvaa karvatupen (follikkeli) suojaamana. Karvatuppi kulkee dermiksestä epidermiksen läpi ihon pintaan

- Karvatupen seinämät muodostuvat epideeli- ja sidekudoksesta, johon talirauhanen ja karvankohottajalihas ovat liittyneinä

- Karvatupen pohjaosaa nimitetään hiusnystyksi (papilla), josta hius syntyy jatkuvan solumuutoksen seurauksena

- Hiusnystyn pinta on muodostunut epidermiksen tyvisolukerroksen solujen kaltaisesta solukosta

- Hiusnystyn yläosassa ovat melanosyytit, joista hiuksen väriaine muodostuu

- Hiusnystyn sisällä on hiussuonisto, joka kuljettaa ravinteikasta ja hapekasta verta soluille 

- Hauraat ja pehmeät Henlen ja Huxleyn kalvot ympäröivät hiusnystyä ja suojaavat hiuksen ihonalaista osaa, hiusjuurta 

Hiuksen ominaisuuksia

Hiuksen paksuus eli läpimitta:

- Hiuksen paksuus voidaan mitata hiusvahvuusmittarilla
- Keskivahvuisten hiusten läpimitta on noin 0,04 - 0,06 mm, tätä pienempi luku tarkoittaa ohutta hiusta ja suurempi luku paksua hiusta
- kemiallisesti paljon käsitellyn hiuksen läpimitta pienenee 
- Hiuksisto voi olla harva mutta yksittäiset hiukset paksuja, jolloin hiukset tuntuvat ja näyttävät paksuilta ja päinvastoin 

Kiharuus:

- Pyöreä hiustuppi tuottaa suoran hiuksen, hius kihartuu jos se on poikkileikkaukseltaan soikea
- Taipuisa tai kihara hiusrunko on kohoava 

Joustavuus:

- Hyväkuntoinen ja käsittelemätön hius venyy 10-30 prosenttia mutta pystyy palautumaan entiseen muotoonsa spiraalimaisen rakenteensa ansiosta 
- Vaurioituneen hiusrakenteen pintaa voidaan kiillottaa, sen kosteutta voidaan lisätä ja sen rakennetta voidaan paikata tilapäisesti hiustenhoitotuotteilla, mutta hiuksen joustavaa ominaisuutta ei saada palautetuksi 
- Hiuksen venyvyyttä voidaan mitata vetolujuusmittarilla, jolla saadaan keskiarvoisia viitteitä hiuksen rakenteen kunnosta
- Mitä enemmän hius venyy palautumatta, sitä heikompi sen rakenne on 

Imukyky (hygroskooppisuus):

- Hygroskooppisuudella tarkoitetaan hiuksen kykyä sitoa kosteutta esimerkiksi ilmasta
- Kosteuden imeytyässä hiukseen hius muuttuu venyvämmäksi ja turpoaa
- Märkänä hius on plastinen ja helpoti muotoiltavissa. Tämän takia kampaus kestää huonosti sateisella tai sumuisella säällä
- Erilaisten käsittelyiden seurauksena hiuksen kuitukerroksen rakenne vaurioituu. Mitä vaurioituneempi sen rakenne on, sitä enemmän hiuksen ominaisuus sitoa kosteutta itseensä lisääntyy

Hiuksen sähköinen varaus:

- Hiuksen pinta on sähköiseltä varaukseltaan negatiivinen ja vetää puoleensa vastakkaista varausta olevia hiukkasia 
- Puhtaat ja kuivat hiukset ovat usein sähköiset ja lentävät, erityisesti talvella, kun ilman kosteus on vähäinen 
- Mitä huonokuntoisemmat hiukset ovat, sitä negatiivisempi niiden varaus on

Hiuslaatu

Normaali hius: 

• hius on kimmoisa ja elinvoimainen 
• talin eritys on normaalia
• hiukset näyttävät hyväkuntoisilta ja kiiltäviltä 
• irtonainen päänahka
• hiuspohja on terveen näköinen 

Ohut hius:

• ohuen hiuksen läpimitta on alle 0,04-0,06 mm 
•  tarvitsee tukea ja runsautta (muotoilutuotteet ja leikkauksen ohennustekniikat)   

 Kuiva hius:

• hiuspohjassa on pienirakeista, pölyävää hilsettä
• iho tuntuu kiristävältä ja on kireän näköinen
• kutiava 
• hius on kiilloton  

Huokoinen hius:

• huonokuntoinen, rakennevaurioitunut 
• käsitelty hius
• kiilloton; suomut avoinna käsittelyn tuloksena
• elastisuus kadonnut
• karkea, natiseva, takkuinen, katkeileva
• hius näyttää ja tuntuu kuivalta

Hiuksen kasvuvaiheet ja luonnollinen vaihtuminen

Anageeninen eli kasvuvaihe: 

- Kestää 2-6 vuotta mutta lyhenee kun ihminen ikääntyy
- Solut jakaantuvat ja työntävät keratinisoituvia soluja karvatupessa ylöspäin
- Uusi hius kasvaa oin 1 cm kuukaudessa
- Normaalisti 85 - 90 % hiuksista on kasvuvaiheessa 

Katageeninen eli välivaihe:

- Kestää noin 2 viikkoa, jonka aikana hiusten kasvu loppuu solujen jakaantumisen loppumisen myötä
- Karvatuppi supistuu ja hius irtaantuu sillä tärkeistä verisuonista ja ravinnonlähteistä
- Hius ei irtoa hiuspohjasta ilman mekaanista rasitusta 
- 1 -3 viikkoa kestävässä siirtymävaiheessa on noin 1 % hiuksista 

Telogeeninen eli lepovaihe:

- Kestää 2 - 4 kk
- Vaiheen aikana hius irtoaa hiuspohjasta
- Vaiheen loppupuolella hiusnystystä kehittyy uusi hius ja hiuksen uusi kasvuvaihe alkaa

Iho

- Iho suojaa kehoa toimien esteenä, säätelee elintoimintoja ja eritystä, tuottaa ja erittää hikeä ja talia, korjaa vaurioita, vastaanottaa, aistii ja välittää tietoa
- Ihon paksuus eri alueilla on 1 - 4 mm
- Jalkapohjien iho on paksua, silmäluomien iho taas on hyvin ohutta ja herkkää
- Iholla on kasvoitusta, kynsiä, hiki- ja talirauhasia
- Iho koostuu kolmesta kerroksesta:

Epidermis eli orvaskesi:

• 0,05 - 0,2 mm paksuinen ihon päälimmäinen kerros
• kerrostunutta epiteelikudosta
• ei sisällä veri- tai imusuonia
• uusiutuu jatkuvasti sen alimman kerroksen, tyvisolukerroksen, solujen noustua pintaan ja hilseiltyä pois noin 3-4 viikon aikana
• keratinisoituminen tapahtuu epidermiksen neljässä kerroksessa, sillä sen solut ovat keratinosyyttejä 

1. Päälimmäinen epidermiksen kerros, sarveissolukerros (marraskesi), on sarveistunutta kudosta, joka koostuu kuolleista, jo kerstinisoituneista sarveissoluista
2. Jyväissolukerroksen solujen sisällä valmistuu keratohyaliinijyväsiä, jotka muuttuvat keratiiniksi. Litteäksi muuttuneiden solujen tuma häviää ja solu sarveistuu marrasketeen
3. Okasolukerroksen keratinosyytit ovat okasoluja, joiden välillä on runsaasti solut toisiinsa liittäviä, okamaisia desmosomeja. Okasolukerrosessa sijaitsee Langerhansin soluja, jotka osallistuvat elimistön puolustusjärjestelmään
4. Tyvisolukerros on epidermiksen alin kerros, joka koostuu tumallisista, jakaantuvista tyvisoluista. Solujen toinen osa nousee ylöspäin okasolukerrookseen muuttuen epäsäännölliseksi. Tyvisolukerroksen melanosyyttisolut valmistavat pigmenttiä  ja Merkelin solut välittävät tuntoaistimuksia 

Dermis eli verinahka:

• 0,5 - 2 mm paksua sidekudosta, joka koostuu kollageenista ja elastiinista
• kollageeni on venyvää proteiinia, joka toimii ihon rakenneaineena ja antaa iholle mekaanista tukea
• elastiini on myös proteiini, joka antaa iholle sen joustavan ominaisuuden
• sisältää runsaasti veri- ja imusuonia sekä hermoja
• iho saa ravintoaineensa verisuoniston kautta
• dermiksessä on karvan juuriosa, talirauhanen, hikirauhanen, hermojen päätteitä ja imusuonia

Subkutis (ihonalainen rasvakudos):

• paksuus riippuu ihmisen rasvakudoksen määrästä
• liittää ihon pintakerrokset sen alla oleviin kudoksiin, lihaksiin, rustoihin ja luihin sekä toimii rasvan varastointipaikkana elimistön energia- ja aineenvauhdunnalle
• hermokimput ja isot verisuonet haarautuvat subkutiksesta dermiksen hienompiin verisuoniin 

Hiuspohjan iho

Normaali hiuspohja:

• hius on kimmoisa ja elinvoimainen
• talin eritys normaalia 
• hiukset näyttävät hyväkuntoisilta ja kiiltäviltä
• irtonainen päänahka 
• hiuspohja on terveen näköinen

Kuiva hiuspohja:

• pienirakeista, pölyävää hilsettä 
• iho tuntuu kiristävältä ja on kireän näköinen
• kutiava
• hius kiilloton
• luonnonkiharat ja permanentatut hiukset ovat yleensä kuivat. Pitää hoitaa kosteuttavilla tuotteilla 
• hiukset sähköistyvät helposti 

Rasvoittuva hiuspohja:

• hius samea
• hiukset menevät pitkin päänahkaa 
• kiiltävä hiuspohja, jossa usein finnejä
• ihohuokoset laajentuneet 
• hiukset rarvoittuvat nopeasti, kun rasva levittyy hiuspohjasta hiusta kammatessa
• tasapainottava shampoo, tyvikohotus, rullakampaukset, hapetevärjäys voivat auttaa hiusten kampaamista 

Ärtynyt hiuspohja:

• tuotteilla ja aineilla ym. ulkoisilla tekijöillä helposti reagoiva, esim. kemialliset käsittelyt 
• hiuspohja saattaa olla verestävä
• tarvitsee rauhoittavia tuotteita 
• voi olla jokin sairaus esim. psoriasis 
• allerginen 
• ihottumaa