Ihosairaudet

1. Ihon mikrobi-infektioita aiheuttavat stafylokokki-bakteerit. Selvitä millaisia bakteerin aiheuttamat ihosairaudet ovat.

• Follikuliitti, eli karvatupen tulehdus, muistuttaa aknetauteja, mutta voi esiintyä kaikkialla, missä on ihokarvoja. Sen aiheuttaa tavallisimmin keltainen stafylokokki. Joskus syynä on jokin muu bakteeri, esimerkiksi Proteus, tai rasvaisilla ihoalueilla rasvahiiva. Karvatuppitulehdukselle voi altistaa diabetes, ylipaino, ihon rikkoutuminen, hiertyminen, hikoilu ja hautuminen. Karvatuppitulehduksia on useimmiten rasvaisilla ihoalueilla (esim. päänahka, parran alue, hartiat). Tyypillisessä tapauksessa ensin imestyy pari kipeää, usein kutiavaakin, parin millimetrin mittaista märkäpäätä, jossa on karva keskellä. Yksittäiset follikuulit paranevat parissa viikossa, mutta parran alueella ja päänahassa karvatupet ovat niin syviä, että yksittäiset märkäpesäkkeet kestävät kuukausia ja ne voivat joskus muuttua myös kroonisiksi. Follikuliitin perushoito on pesu vedellä ja saippualla kahdesti päivässä. Pesun jälkeen kuivataan puhtaalla pyyhkeellä ja alueelle levitetään antiseptista voidetta. Päänahan ja parran alueen karvatupentulehdus vaatii kuitenkin yleensä sisäisen antibioottihoidon. 

kuva

• Kynsivallintulehduksessa kynsivalli tulehtuu, turpoaa ja irtoaa kynnestä. Lapsilla ja usein myös vanhuksilla kynsivallintulehdus johtuu sivukynsivalliin tunkeutuvasta kynnestä (sisäänkasvanut kynsi). Varpaissa sisäänkasvaneen kynnen syynä voi olla ahtaat jalkineet tai muuten varpaisiin kohdistuva paine. Kynsien leikkaaminen hyvin lyhyeksi voi johtaa siihen, että kynsi kaivautuu kynsivallin sisään. Märkäinen, äkillinen kynsivallintulehdus on usein seurausta haavasta, palovammasta tai muusta kynsivallin vammautumisesta. Henkilöillä, joilla on huono verenkierto käsissä ja jaloissa, kynsivallit voivat tulehtua talvella ilman muita altistavia syitä. Akuutissa kynsivallintulehduksessa kynsivallissa on melko voimakas punoitus ja sen alta valuu märkää. Siihen liittyy sormen tai varpaan särky ja kuumotus. Tärkein kroonisen kynsivallin hoitokeino on märkyydeltä suojautuminen. Tarvittaessa on pidettävä suojakäsineitä. Jos äkillinen kynsivallintulehdus on kivulias ja siihen liittyy märkäistä eritettä vallin alta, on syytä hakeutua lääkäriin. Äkillisen kynsivallintulehduksen hoitona on antibioottikuuri. Lievemmässä tilanteessa hakeudutaan hoitoon, jos kynsivallintulehdus ei rauhoitu selvästi tai parane neljässä viikossa.

  

kuva

2. Kerro viruksen aiheuttamista ihosairauksista.

• Syylät ovat HPV-syylävirusten aiheuttamia hyvänlaatuisia kasvaimia ihossa tai limakalvoilla. Tartunta tapahtuu kosketuksessa. Aika tartunnasta syylän imestymiseen kestää muutamasta viikosta kahdeksaan kuukauteen. Tavallinen syylä on tavallisesti käsissä tai jalkapohjissa ja kohoaa ihosta puolipallomaisesti. Jalkapohjissa on myös ihon sisään kasvavia mosaiikkisyyliä, jotka aiheuttavat kipua kävellessä. Kynsivalleissa ja kynsien alla olevat syylät ovat tavallisia syyliä. 

• Litteitä syyliä on lapsilla kasvoissa tai kädenselässä, ja ne kohoavat vain vähän ihon pinnasta. Tavallisesti niitä esiintyy kymmenien 1-5mm läpimittaisten syylien ryhminä.

•  Ontelosyylä on ontelosyyläviruksen aiheuttama infektio lapsilla, harvoin aikuisilla. Itämisaika vaihtelee kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen. Ontelosyylien läpimitta on muutama millimetri. Ne ovat puolipallon muotoisia ja niissä on keskellä selvä napa.

3. Silsoja aiheuttavat sienet, dermatofyytit. Selvitä millaisia sienten aiheuttamat ihosairaudet ovat.

• Kynsisilsaa voi epäillä, kun kynsi muuttuu sameaksi, ruskeankeltaiseksi ja kärjestä kuluneeksi ja lahoksi. Silsa leviää kynnen alla ja lopulta irrottaa kynnen alustastaan. Silsaa on usein myös jalkapohjissa ja varvasväleissä. Toisessa tyypissä kynteen imestyy valkoisia liuskoittuvia laikkuja. Kosteissa oloissa, hikoilevissa jalkaterissä ja diabeetikoilla hiivasieni aiheuttaa kynsivallista päin alkavaa kynsisilsaa. Tämä muoto on yleisempää sormien kynsissä. Kynsisilsa on useimmiten esteettinen haitta. Paksuntuessaan kynsi voi aiheuttaa paineoireita ja lisäoireena bakteeritulehduksen. Mikäli alaraajojen verenkierto on huono tai on diabetes, tulehdus voi johtaa haavauman syntyyn. Kun kynsimuutos ei kasva pois vaan leviää, kannattaa hakeutua ihotautilääkärin ja jalkaterapeutin vastaanotolle. Kun tarkoituksenmukainen hoito aloitetaan ajoissa oireiden ollessa vielä vähäisiä, kynsi voi parantua helposti verrattuna kynsisilsan kokonaan sairastuttamaan kynteen ja vuosikausia kestävään hoitoon. Silsan leviäminen muihin kynsiin ja bakteeri-infektioiden syntyminen voidaan estää. Hoitomuodosta riippumatta kynsisilsan paraneminen on pitkäaikainen prosessi. Isovarpaan kynnen kasvu kestää aikuisilla noin vuoden. Hoitotulokseen vaikuttavat yleiskunnon lisäksi myös ulkoiset olosuhteet, jalkahygienia, sopivien sukkien ja kenkien käyttö sekä niiden hygieniasta huolehtiminen. 

kuva

• Silsa voi tarttua päänahkaan esimerkiksi koti- tai lemmikkieläimistä, joskus myös henkilöstä toiseen. Päänahan pälvisilsassa läiskiä voi olla yksi tai useita. Hiuspohjassa on ohutta hilseilyä ja hiukset katkeavat läiskittäin läheltä päänahan pintaa. Hiukset eivät lähde juurineen. Päänahan silsaa epäiltäessä otetaan sieniviljely ennen hoidon aloittamista. Ennen sieninäytteen ottoa ei ihottumaa tule hoitaa kahteen viikkoon paikallisilla eikä kahteen kuukauteen sisäisillä sienilääkkeillä. Usein sienirihmaa näkyy jo alustavassa mikroskooppitutkimuksessa, mutta diagnoosi varmistuu vasta viljelytuloksen perusteella. Päänahan silsaa sairastavan perheenjäsenet on myös tutkittava ja hoidettava samanaikaisesti, jotta tauti ei leviäisi.

• Partasilsa on tavallisesti jonkin sienilajin aiheuttama parran alueen ihon ja karvanjuurituppien tulehdustauti.

4.  Päätäi on tuskin silmällä nähtävä, 2–3 mm pituinen, läpikuultava siivetön hyönteinen, joka asustaa tukassa, enimmäkseen korvien takana ja niskassa, mutta myös muualla hiuksissa. Täin munia, saivareita, näkee toisinaan kulmakarvoissa ja silmäripsissä.
Naaras elää noin kuukauden ja munii sinä aikana satakunta munaa, 3–4 munaa päivässä. Munat se kiinnittää hiusten tyveen Ne ovat tiukasti kiinni hiuksessa eivätkä liiku hilseen tavoin. Munat näkyvät rusehtavina, mannaryynimäisinä, vajaan millimetrin pituisina saivareina. Ne kuoriutuvat noin kymmenen päivän kuluttua. Tyhjä, valkea munankuori jää paikalleen, joskus kuukausiksikin. Se siirtyy ulommas päänahasta hiuskasvun myötä. Kaikki munat eivät kuoriudu, eivätkä kaikki nuoruusmuodot elä aikuisiksi. Aikuinen täi ei elä ilman ravintoa muutamaa päivää kauemmin.

Pieniä päätäiepidemioita on kouluissa ja päiväkodeissa. Täit leviävät yleensä päähineiden välityksellä, tavallisimmin ilmeisesti vaatenaulakoissa. Täit siirtyvät ihmisestä toiseen myös läheisessä kanssakäymisessä, esimerkiksi lasten leikeissä. Yhteiset kammat ja harjat, hiuslenkit ja ponnarit ovat muita täiden siirtymisteitä. Päätäit löytyvät harvoin pelkästään silmin tarkastellen. Avuksi otetaan tiheäpiikkinen täikampa, jolla hiukset kammataan valkoisen paperin päällä. Paperilta täit on helppo nähdä. Myös saivareiden näkeminen lähellä päänahkaa riittää päätäidiagnoosiin. 
 
Päätäit voidaan hoitaa monella eri tavalla. Pitkään käytössä on ollut kaksi hyönteisten torjunta-ainetta, permetriini ja malationi. Permetriiniä tai malationia sisältävällä täisampoolla pestessä sampoon annetaan vaikuttaa kymmenen minuuttia. Käsittely uusitaan viikon kuluttua. Saivareiden poistoon käytetään tiheäpiikkistä täikampaa. Kampausta jatketaan hoidon jälkeen joka tai joka toinen päivä kahden viikon ajan. Kampa pestään käytön jälkeen kuumalla vedellä. Myös föönauksen on sanottu poistavan saivareita. Päähineet ja vuodevaatteet pestään 60-asteisessa vedessä pyykinpesuaineella. Pesua kestämättömät vaatteet ja esineet suljetaan muovipussiin kahdeksi viikoksi. Täit kuolevat sinä aikana. Myös pakastaminen yön yli tappaa täit.

kuva

Kampauskurssi 1

1. Klassinen 

Klassinen tyyli on ajaton, ja sitä edustava asiakas arvostaa laatua sekä tyylikkyyttä. Lyhyissä hiuksissa klassista tyyliä edustava kampaus perustuu hyvään leikkaukseen, joka sopii kasvojen muotoon. Kampaukset ovat yksinkertaisia ja muodoiltaan selkeitä ja sileitä. Klassiseen tyyliin ei yleensä kuulu villit kiharakampaukset, vaan esimerkiksi pitkät hiukset ovat siististi kiinni nutturalla. 

Esimerkkikampaus: Banaaninuttura 

Esimerkkikuva banaaninutturasta, kuva täältä

Tarvittavia työvälineitä: Fööni, suoristusrauta, piikkikampa/tupeerauskampa, tupeerausharja, pinnejä

Pohjatyöt: Aluksi hiukset pestään ja hoidetaan sekä föönataan pyöröharjan avulla sileiksi. Föönauksen alle laitoin Paul Mitchellin Sculpting Foam -muotovaahtoa. Föönatessa kannattaa muistaa erilaiset föönaussuunnat, jotka tukevat kampauksen muotoa ja kampaussuuntia. Esimerkiksi tässä työssä föönasin hiusrajoilta taaksepäin ja niskasta hieman ylöspäin. Föönauksen jälkeen kävin hiukset läpi suoristusraudalla, saadakseni mahdollisimman sileän pinnan ja kiiltoa hiuksiin. 

Tein kampauksen ilman jakausta, joten ositin hiukset hyvin yksinkertaisesti jättämällä vain hiusten pääliosan (ns. hevosenkenkäositus aika korkealle tehtynä) odottelemaan myöhempää käyttöä. 

    Tämän jälkeen hiukset tupeerataan kauttaaltaan noin 1cm levyisissä pystyosioissa. Tupeeraus saa olla hieman voimakkaampi tyvessä ja keventyä latvaa kohti. Tämän jälkeen tupeerausta lähdetään silottelemaan tuupeerausharjalla kevyesti harjaten. Kevyt lakka, esimerkiksi KC Professionalin Black Edition -sarjan Working spray on hyvä apuväline tässä vaiheessa. Eli hiusten pintaa kammataan sileäksi, suihkutetaan lakkaa ja silotellaan pintaa vielä käden lämpöä apuna käyttäen. 

    Kun hiusten pintaa on siloteltu takaraivolta, hieman sen keskikohdan yli, kiinnitetään nutturalle pohja ristikkäin asetetuilla pinneillä. Tämän jälkeen toinen sivu kannattaa jakaa kohtia ja silotella ensin alempi osio. Kun päästään pinnirivin luokse, hiukset ikäänkuin kammataan toisen käden päälle ja kierretään rullalle pystysuunnassa ja kiinnitetään pinnirivin päälle. Sitten silotellaan ylempi sivuosio ja kierretään samalla tavalla rullalle edellisen osion jatkoksi, sen yläpuolelle. 

    Lopuksi vuoroon odottamaan jätetty pääliosa muotoillaan myös sileäksi ja yhdistetään pystynutturaan. Viimeistelyyn käytin KC:n Black Edition -sarjan Finishing spray -lakkaa. 

Itsearviointi

Tähän kampaukseen suunnitelman tekeminen oli yllättävän helppo, sillä päätin tehdä kampauksen mahdollisimman simppelisti eikä tässä tarvittu sen kummempia osituksia. Teknistä suunnittelua ei hirveästi tarvittu, koska kampaus on klassikko ja varmaan sieltä helpoimmasta päästä toteuttaa. Tähän löytyy helposti ohjeet ja käytettävät tekniikat ovat yksinkertaisia, oikeastaan vain tupeeraus ja tupeerauksien silottelu.  

Niinkuin edellä jo mainitsin, kampauksessa käytettävät tekniikat olivat erittäin simppelit, joten ne tuntuivat helpoilta ja onnistuivat ihan hyvin. Toki hiusten pinnan olisi voinut saada vieläkin sileämmäksi, mutta minulla ei riittänyt kärsivällisyys :-D Käytettävät  tuotteet oli helppo valita, vaahto lisäämään muotoiltavuutta, kevyt lakka jota voi tarvittaessa suihkuttaa usemman kerroksen silottelemaan pintaa ja lopuksi hieman tujumpi lakka pitämään hiukset aisoissa. 

Tätä kampausta olisi helposti voinut muokata ja tehdä persoonallisia lisäyksiä, esimerkiksi pääliosaan olisi voinut kehitellä jotain lettiä tai punosta tai muuta yksityiskohtaa. Kampaukset ovat kuitenkin minulle jostain syystä vielä hankalia, joten pidin tämän harjoituksen yksinkertaisena. 

2. Luonnollinen

Luonnollista tyyliä edustavan kampauksen olemus on rento, pehmeä sekä käytännöllinen. Luonnoliseen tyyliin sopii loistavasti esimekiksi kiharakampaukset. Pinnan ei tarvitse olla täydellisesti siloteltu.  

Esimerkkikampaus: Punoksilla tehty niskanuttura

Tarvittavia työvälineitä: Fööni, suoristusrauta, kampa, tupeerausharja, pieniä silikonilenkkejä, pinnejä 

Pohjatyöt: Hiusten pesu ja hoito sekä föönaus pyöröharjalla sileäksi. Föönauksen pohjalla käytin Paul Mitchell Fast Drying Sculpting Spray -föönausnestettä. Tämän jälkeen hiukset kiharretaan suoristusraudalla kauttaaltaan. Tässä käytin apuna Four Reasons -sarjan Crystal Styling Mistiä. Tässä vaiheessa kiharoihin voi suihkia myös kevyttä lakkaa, esimerkiksi Working Spray. 

Kun kiharat olivat valmiit, tein pienen sivujakauksen ja silottelin hiusten pääliosat kohti takaraivoa, välineenä taas tupeerausharja ja Working Spray. Hiukset kiinnitetään niskaan noin 5-7 (oman mielen mukaan) pienelle poninhännälle vierekkäin. Kiinnitykseen sopii parhaiten pienet silikonilenkit. Tämän jälkeen silikonilenkkejä kiinnitetään poninhäntiin n. 3 kappaletta muutaman sentin päähän toisistaan ja syntyneitä "lenkkejä" levitetään varovasti muhkeammiksi. Lopuksi nämä "punokset" asetellaan oman mielen mukaan niskaan nutturatyyppisesti ja kiinnitetään pinneillä. Koko komeuden päälle vielä Finishing Spray -lakkaa ja pientä silottelua käsin, mutta lopputulos saa mieluusti jäädä vähän hapsuiseksi ja luonnolliseksi. 

Itsearviointi

Tämä kampaus oli yksinkertaisuutensa takia hyvin helppo toteuttaa. Myös luonnollisen hapsuinen tyyli vei paineita suorittamisesta pois, sillä kampaus on parhaimmillaan pehmeänä ja arkisen näköisenä. Arkinen tämä kampaus oli myös tekniikoiden puolesta, tämän osaisi tehdä vaikka itse omiin hiuksiinkin. 
Ainoa vaihe, joka vähän toi haastetta, oli saada punokset aseteltua lomittain niin, ettei silikonilenkkejä olisi jäänyt mihinkään näkyviin. Itse en tässä kovin hyvin onnistunut ja kaikki lenkit eivät jääneet aivan piiloon.  

3. Vapaa

Vapaata tyyliä edustavaa kampausta voi luonnehtia sanoilla; erikoinen, boheemi, ennakkoluuloton, rennon pehmeä. Muodolle ominaista on mm. suorien ja kaarevien linjojen yhdistely. Kampauksessa on voitu yhdistellä rohkeasti erilaisia pintarakenteita.

Esimerkkikampaus: Osittain kiinnitetty kiharakampaus

Tarvittavia työvälineitä: Fööni, suoristusrauta, tupeerauskampa, tupeerausharja, pinnejä, silikonilenkkejä

Pohjatyöt: Ensin hiustenpesu ja föönaus. Föönauksen alla KC Professional Four Reasons -sarjan Styling Fluid (kampausgeeli). Tämän jälkeen hiukset kiharretaan kauttaaltaan suoristusraudalla tai kiharrinpuikolla ja kiharat jätetään "rullalle" jäähtymään. Päälle voi suihkuttaa Working Spray -lakkaa.

Kun kiharat ovat jäähtyneet, lasketaan ne vapaiksi ja erotetaan pääliosa muista. Hiusten etuosaan erotetaan myös kapea osio lettiä varten. Tämän jälkeen lähdetään silottelemaan sivuja samaan tapaan kuin aiemmissakin kampauksissa, eli tupeerausharjalla varovasti kammaten ja kevyttä hiuslakkaa päälle. Silotellut sivut kiinnitetään pinneillä takaraivolle. Tämän jälkeen otetaan aikaisemmin eroteltu kapea osio ja tehdään siihen valitsemallaan tekniikalla letti (itse tein hollantilaisen), joka kulkee silotellun osion päällä tai yläpuolella. Letin latva kiinnitetään myös takaraivolle. Lopuksi pääliosaan pientä tupeerausta, jotta se kohoaisi hieman hiuspohjasta, silotetaan pinta ja asetellaan pituudet takaraivolle piilottamaan pinnit ja letin pää. Koska pituuksissa oli yllättävän kivat ja napakat kiharat, asettelin vain osan hiuksista takaraivolle rennosti kiinni muutamalla pinnillä. Viimeistely vielä Finishing Spray -lakalla. 

Itsearviointi

Tällä kyseisellä tunnilla meillä oli tarkoituksena suunnitella vapaan tyylin kampaus aivan itse. Jo tämä itsessään tuntui minulle hyvin haastavalta. En meinannut millään keksiä mitä tekniikoita voisi käyttää tai muutenkaan saanut ideoita millaista kampausta tahtoisin yrittää tehdä. Tästäkin kampauksesta oli periaatteessa tarkoitus tehdä sellainen, joka on kokonaan kiinni, mutta vasta loppuvaiheessa päätin jättää osittain auki, sillä en meinannut millään saada kaikkia kiharoita asettumaan hienosti takaraivolle. 

Sen sijaan varinaiset kampaustekniikat olivat tässä työssä helppoja. Monissa kampauksissa käytetään sileitä pintoja, joten tupeerausten ja kiharoiden silottelu sujuu ihan hyvin. Myös kiharoita olen tehnyt paljon niin raudalla kuin puikollakin, joten nekin onnistuvat. Perusletit, kuten ranskalainen ja hollantilainen ovat myös hanskassa, mutta tahtoisin oppia myös vähän haastavampia, kuten ranskalainen letti neljällä tai jopa viidellä osalla. 

Tämä kyseinen kampaus ei mielestäni kuitenkaan onnistunut erityisen hyvin. Pääliosa jäi latteaksi, sitä olisi pitänyt tupeerata reilusti lisää. Samoin letti kulkee vähän hassussa paikassa, eikä kiinnitettyjen kiharoiden asettelu näytä niin kauniilta, kuin haluaisin. Kaikkeen tähän olisi luultavasti auttanut huolellisemmin tehty suunnitelma. 

4. Moderni

Modernin tyylin edustaja pukeutuu muodinmukaisesti, tai on jopa muodin edelläkävijä. Hän on tyypiltään rohkea suunnannäyttäjä ja kampausta voisi luonnehtia sanoilla hienostunut, omaperäinen, huomiota herättävä. 

Esimerkkikampaus: Moderni niskanuttura

Tarvittavia työvälineitä: Fööni, suoristusrauta, tupeerauskampa, tupeerausharja, pinnejä, metallisia klipsuja, silikonilenkkejä, Working Spray -hiuslakka, kiiltosuihke

Pohjatyöt: Hiusten pesu ja föönaus pyöröharjan avulla. Pieni sivujakaus, jonka jälkeen kannattaa vielä föönata hiukset kulkemaan haluttuihin suuntiin. Sivuilta föönataan taaksepäin ja hiusten pääliosaa kulkemaan kaarevasti taakse. Tämän jälkeen hiukset kannattaa suoristaa raudalla. Hiusten etuosasta erotetaan osio sivujakauksesta korvan taakse lettejä varten. Myös toiselta sivulta tehdään ositus jakaukselta hieman kaarevasti alas korvaa kohti. Pääliosa ositetaan "kruunualueelta" ja takaraivolle tehdään kaksi viistoa jakausta, jolloin syntyy kolmiomainen osio. 

Ositukset ja poninhäntien paikat

Kun hiukset on ositettu, takaraivolle kiinitetään kolme poninhäntää silikonilenkeillä (ponnareiden paikat näkyvät kuvassa). Sen jälkeen poninhäntien latvat kiharretaan parilla isolla osiolla. Otsalle erotettuun osioon tehdään kaksi ranskanlettiä kulkemaan kohti takaraivoa, jotka kiinnitetään pinneillä ponnareiden alle. Sitten tupeerataan poninhännät mahdollisimman suureksi nutturaksi, silotellaan pinta, muotoillaan nutturaksi ja kiinnitetään pinneillä. Tämän jälkeen kiharretaan toinen sivuosio kahdessa osassa ja jätetään kiharat "rullalle" jäähtymään, kiinnitys metalliklipsuilla. Kiharat kannattaa suunnata kihartumaan kohti nutturaa. Myös hiusten pääliosa kiharretaan muutamalla osiolla. Reunoilta kannattaa kihataa keskelle päin ja keskimmäiset osiot alaspäin. Osioita kammataan vähän auki ja asetellaan kulkemaan kaarevasti kohti poninhäntiä. Osioiden latvat asetellaan peittämään silikonilenkit ja osasta asetellaan kulkemaan kuviona nutturan pinnassa. Lopuksi vielä avataan jäähtymässä olleet kiharat, kammataan auki ja asetellaan kulkemaan kohti nutturan reunaa. Latvat saavat jäädä vapaaksi kiharaksi. 

Itsearviointi: Tämän kampauksen suunnittelu, osittaminen ja muu tekniikka oli helppo pitää hallussa, sillä katsoimme kampauksen teosta videon. Videon aikana kirjattiin työvaiheita ylös ja piirrettiin ositukset valmiiksi. Tämä helpotti työskentelyä huomattavasti, sillä minun on vielä vaikea hahmottaa itse ainoastaan kuvaa katsomalla, miten kampaus tulisi osittaa ja mitä tekniikkaa käyttää. Tämän ansiosta työskentely sujui aiempaa ripeämmin ja työtä oli selkeä tehdä. 
Kampauksessa käytetyt tekniikat olivat aikaisemmista harjoituksista tuttuja ja ne sujuivat siksi ihan hyvin. 

Ravitsemus

Hiuksiin ja ihoon vaikuttavia ravintoaineita:

Proteiini

Hiukset tarvitsevat ravinnosta aminohappoja ja rikkiä rakentuakseen. Esimerkiksi hampunsiemenet ja spirulina sisältävät välttämättömiä aminohappoja elimistölle valmiissa muodossa. Myös muissa siemenissä, manteleissa ja pähkinöissä on paljon proteiinia. 

Rasvat

Talirauhasten toiminta on riippuvainen ruuasta saatavista rasvoista. Hiukset ovat kuivat ja elottomat, jos rasvaa ei ole saatavilla. Ruokavalion vähäinen rasvan määrä voi näkyä myös ihossa kuivuutena ja hilseilynä. Välttämättömiä rasvahappoja ovat linolihappo ja alfalinoleenihappo. Hyvien rasvojen puute voi näkyä myös kuivina punaisina laikkuina iholla, useimmiten kasvoilla ja myöhemmin jopa muualla ylävartalon alueella. Hyvien rasvojen lähteitä ovat mm. avokado, oliivit, pähkinät, erilaiset siemenet, kuten kurpitsan-, seesamin-, auringonkukan, hampun- ja pellavansiemenet sekä chiasiemenet. Myös kookosöljy, pellavansiemenöljy ja hamppuöljy sisältävät hyviä rasvoja. 

Vitamiinit

• B-2 (riboflaviini)

Riboflaviinista muodostuu koentsyymeitä, jotka toimivat aktivoijina monissa aineenvaihduntatehtävissä. Riboflaviinin puutoksesta johtuvia oireita ovat halkeamat huulessa, rasvainen ja hilseilevä iho sekä purppuran väriseksi ja kiiltäväksi muuttunut kieli. Hyviä riboflaviinin lähteitä ovat tummanvihreät kasvikset, avokado, kala ja maitotuotteet. 

• B3 (niasiini)

Niasiinia tarvitaan hapetus- ja pelkistystehtävissä proteiinien, rasvojen ja hiilihydraattien aineenvaihdunnassa. Niasiinin puutos elimistössä aiheuttaa myös proteiinipuutosta, sillä osan niasiinista elimistö valmistaa aminohapoista. Niasiinin puutosoireita ovat auringon polttaman näköiset laikut iholla. Hyviä niasiinin lähteitä ovat tummanvihreät kasvikset, liha, sienet, täysjyvävilja, palkokasvit, siemenet ja pähkinät. 

• B6 (pyridoksiini)

Pyridoksiinia tarvitaan mm. dopamiinin, adrenaliinin ja serotoniinin muodostukseen. Pyridoksiinin puutosoireita ovat heikkous, hermostuneisuus ja ihoärsytykset, kuten ihottumaa silmien, nenän ja huulten seudulla. Puutostila voi ilmetä myös hiustenlähtönä ja jopa anemiana, sillä B6 on tärkeä osa punasolujen muodostuksessa. Hyviä B6 vitamiinin lähteitä ovat banaani, avokado, kuorimattomat viljatuotteet, munankeltuainen sekä vihreät vihannekset.

• B9 (foolihappo)

Foolihappo on hiusnystylle välttämätön. Sitä tarvitaan myös proteiinia muodostaville soluille sekä punasolujen muodostukseen. Foolihapon puutosoireena on anemia. Punasolujen väheneminen hidastaa myös ihosolujen muodostusta sekä aiheuttaa hiusten ja kynsien hidasta kasvua, koska punasolut toimivat hapen kuljettajina kudoksiin. Hyviä foolihapon lähteitä ovat tummanvihreät kasvikset, munankeltuainen, marjat ja hedelmät.

• B12 (kobalamiini)

B12 vitamiinia tarvitaan foolihapon sekä proteiinia tuottavien solujen muodostukseen. Myös B12 on välttämätön husnystylle. Kobalamiinin puutosoireita ovat hidas hiusten ja kynsien kasvu, iho-ongelmat sekä ruokahalun puute ja kirkkaanpunainen, sileä kieli. B12 vitamiinia saa vain eläinkunnan tuotteista, eli lihasta, kalasta, maitotuotteista ja kananmunasta. B12 vitamiini on vesiliukoinen, mutta se varastoituu elimistöön kuukausiksi, jopa vuosiksi. 

• B5 (pantoteenihappo)

B5 vitamiini vaikuttaa hiusten kasvuun ja värin muodostukseen. Pantoteenihapon puutosoireita ovat kuiva ja laikukas iho sekä polte jalkapohjissa. B5 vitamiinia on lähes kaikessa ruuassa, mutta se tuhoutuu herkästi prosessoinnissa, eli purkituksessa, jäädytyksessä ja sulatuksessa. Siksi B5 vitamiinin saamiseksi kannattaa syödä pähkinöitä, kaalia ja raakoja kasviksia. 

• B7 (biotiini)

B7 sisältää rikkiä ja on siksi hiusten kasvulle erittäin tärkeä. Biotiinin puutosoireita ovat hiustenlähtö, ihottumat ja väsymys. Biotiinia saa lähes kaikesta ruuasta. Jotkut lääkkeet, esimerkiksi antibiootit, tuhoavat bakteereja, jotka tuottavat biotiinia. 

• C-vitamiini

Talirauhaset tarvitsevat C-vitamiinia tuottaakseen talia. C-vitamiinin puutosoireita ovat katkeilevat ja haaroittuvat hiukset sekä yksittäiset kiertyneet hiukset. Erityinen C-vitamiinin lisätarve on henkilöillä, joilla on stressiä, polttavat tupakkaa, käyttävät alkoholia tai ehkäisypillereitä. Hyviä C-vitamiinin lähteitä ovat tyrni, ruusunmarja ja mustaherukka. Kuitenkin musta- ja punaherukan lehdet sekä mm. nokkosen, maitohorsman, koivun ja vadelman lehdet sisältävät moninkertaisen määrän C-vitamiinia marjoihin verrattuna. C-vitamiini tuhoutuu herkästi keittäessä. 

• A-vitamiini

A-vitamiini on rasvaliukoinen. Se on yhteydessä hiusten hyvinvointiin, sillä talirauhaset tarvitsevat A-vitamiinia toimiakseen. A-vitamiinin puutosoireita ovat kuiva ja punoittava päänahka, kuivat hiukset, hiustenlähtö ja hilse. Hyviä A-vitamiinin lähteitä ovat kaikki oranssin ja keltaisen väriset hedelmät. A-vitamiinia voi saada myös liikaa, sillä se on rasvaliukoinen ja varastoituu elimistöön. Liikasaannin oireita ovat hiustenlähtö ja katkeilevat hiukset sekä kuiva ja karkea iho. Kasvikunnan tuotteista A-vitamiinia ei voi saada liikkaa, sillä kasvikunnan tuotteissa A-vitamiini on karotenoidina eli esiasteena, jolloin elimistö valmistaa siitä A-vitamiinia vain tarvittaessa. 

Mineraalit ja hivenaineet 

• Kupari

Kuparia tarvitaan monissa eri elimistön toiminnoissa, kuten esimerkiksi punasolujen muodostuksessa sekä ihon ja hiusten pigmentin muodostuksessa. Kuparista johtuvia puutosoireita ovat anemia, heikkous, apaattisuus ja huono keskittymiskyky, hiustenlähtö ja värimuutokset. Suurin osa kuparista saadaan vedestä, mutta sen lisäksi hyviä kuparin lähteitä ovat tummanvihreät kasvikset, kokojyvävilja ja pähkinät. 

• Rauta

Raudan tehtävä on kuljettaa happea veressä. Elimistö pystyy valmistamaan magnesiumista rautaa tarvittaessa. Raudan puutosoireita ovat anemia, kynsien ja hiusten katkeilu sekä kynsien kovera muoto. Hyviä raudan lähteitä ovat liha, pavut ja herneet, tummanvihreät vihannekset, kuivatut hedelmät sekä nokkonen. 

• Magnesium 

Magnesiumia tarvitaan mm. solujen uudistumiseen, energian tuotantoon, rauhoittamaan hermostoa, myrkkyjen poistamiseen sekä kalsiumin imeytymiseen. Jos magnesiumia ei ole tarpeeksi, kalsium saattaa alkaa kerääntymään verisuonten seinämiin, päänahkaan ja muualle kehoon. Magnesiumin puutosoireisiin kuuluu mm. suonenveto, migreeni ja hiustenlähtö. Hyviä magnesiumin lähteitä ovat merilevä, pinaatti, raaka kaakao, hampunsiemenet, para-pähkinä, cashew-pähkinä, manteli, vehnän kuorikerros, tattari sekä vihreät lehdet. 

• Sinkki

Sinkki on tärkeä kollageenin muodotumisessa. Ilman sinkkiä ihosolut eivät pysyisi kasassa. Sinkkiä tarvitaan myös A-vitamiinia valmistavan proteiinin kuljetukseen ja se myös säätelee A-vitamiinin vapautumista maksasta. Sinkin puutosoireita ovat huono haavojen ja arpien parantuminen, akne ja ihottumat, hiustenlähtö ja pälvikalju. Hyviä sinkin lähteitä ovat kokojyväviljat, kurpitsansiemenet, cashew-pähkinä, auringonkukan- ja seesaminsiemenet, spirulina, merilevät, liha ja maito. 

• Pii

Piin puutoksesta johtuvia oireita ovat mm. huono iho, katkeilevat ja kynnet ja hiukset, heikot luut, jänteet ja nivelsiteet, reikiintyvät hampaat, valtimonkovettumatauti sekä keuhkolaajentuma. Hyviä piin lähteitä ovat peltokorte, nokkonen, kaura, retiisi, sinimailanen, roomansalaatti, maustemeirami, kurkun, paprikan ja tomaatin kuori. 

• Rikki

Hiuksissa rikkiä on keratiinia ylläpitävissä rikkisilloissa. Mitä vahvempi hius on, sitä enemmän siellä on rikkisiltoja. Rikki myös neutralisoi soluista poistuvia myrkkyjä, eli se on erittäin tärkeä kudosten puhdistuksessa. Rikin puutosoireita ovat katkeilevat kynnet ja hiukset, akne ja ihottumat, ruuansulatusvaivat, immuuniongelmat, pitkälliset lihaskivut, muistin heikkeneminen sekä hitaasti paranevat haavat. Hyviä rikin lähteitä ovat eläinproteiinit, kaali, rucola, algae-levä, chili, broccoli, valkosipuli, sipuli, kurpitsan- ja hampunsiemenet sekä spirulina. 

 

Syksyn muoti 2016

Butter blonde

Metallic reds

Babylights

 

Raven black

 Hiusten mitta on tänäsyksynä lyhyt tai puolipitkä. Leikkaukset toteutetaan tylppäleikkauksena, eikä pehmentämistä tai yhdistämistä välttämättä tarvita, vaan saksen jälki saa reilusti jäädä näkyviin. Leikkauksissa pyritään jopa sellaiseen itseleikatunnäköiseen fiilikseen. 

Viimeistelyt ovat rennolla otteella tehtyjä. Suola- tai sokerisuihkeen kanssa föönattuja, niin että pahin pörröisyys on poissa, mutta muuten hiukset ovat kuin luonnostaan kuivuneet. 

Braid waves

Hiukset yön yli leteille ja aamulla harotaan kiharat auki ja kampaus on valmis. 

Vintage feeling

Juhlakampauksissa on nähtävillä hienostuneita sormilaineita sekä hiuskoristeita. 

Muodikkaat hiustenvärjäystekniikat

Balayage

kuva

kuva

Balayage on Ranskassa 70-luvulla kehitetty "freehand" raidoitustekniikka, jossa raidat "maalataan" hiuksen pintaan visuaalisesti. Tekniikalla pyritään jäljitelemään hiuksen luonnollista vaalenemista auringossa. Väri luo hiukseen syvyyttä ja pehmeyttä. Tekniikalla ei ole tarkoitus saada aikaan suuria kontrasteja, vaan hyvin pehmeitä ja luonnollisia sävyeroja. 

Ombre

kuva

kuva

Ombre on voimakkaampaan kontrastiin tähtäävä värjäystekniikka. Ombressa tyvi on useimmiten reilusti tummempi kuin latva.

Ecaille

kuva

Ecaille -tekniikka tarkoittaa pähkinänkuoressa ruskeiden hiusten asteittaista värjäystä. Ecaille ei ole periaatteessa raidoitustekniikka, vaan tässä tyylissä yhdistellään pehmeitä värisävyjä vapaan käden tekniikalla hiusten latvoihin harjattuna. Käytettyjä värisävyjä voi olla useita. Lopputulos näyttää todella pehmeältä ja luonnolliselta. 

Dip dye

                                                            

kuva

Granny

kuva

Permanentin oppimistehtäviä

1) Mitä muutoksia hiuksessa tapahtuu permanenttikäsittelyn eri työvaiheissa?

a) Rullaus: Hius venyy ja muotoutuu rullauksen muotoon.

b) Vaikutusaika: Määrää rikkisidoksien katkeamisen määrän. Mitä pidempi vaikutusaika on, sitä enemmän rikkisidoksia katkeaa.

c) Kiinitys: Rikkiatomit liittyvät uudelleen toisiinsa. Kiinnitysaineen sisältämästä hapettimesta vapautuneet happiatomit poimivat rikkiatomeihin sitoutuneet vetyatomit mukaansa, jolloin lähimpänä toisiaan olevat rikkiatomit liittyvät jälleen itsekseen yhteen.

d) Hoitoaine: Vähentää sähköisyyttä, kosteuttaa, pehmittää, muodostaa kalvon ja suojaa UV-säteilyltä.

2) Nimeä permanentin vaikuttavia ainesosia:

a) Pelkistävä aine: Thioglycolic acid, ammonium thioglycolate, thiolactic acid, ammonium thiolactate, diammonium dithioflycolate, cysteine HCL, glyceryl thiooglycolate, ammonium hydroxide, ethanolamine

b) Hapettava aine: Aqua, hydrogen peroxide, nonoxynol -15, etidronic acid, citric acid, parfum

3) Miksi permanentti on hyvä aloittaa aina hiustenpesulla?

Jos hiuksen tyvessä on luonnonrasvaa, talia, se estää veden imeytymisen tyviosiin, jolloin hius ei veny tyviosistaan samalla tavalla kuin muualta.

4) Permanentin osittamiseen voidaan käyttää suoria ja sik sak jakauksia. Mitä etua on suoralla a) suoralla ja b) sik sak -jakauksella rullauksessa? 

a) Suora jakaus varmistaa sen, että hiukset nousevat mahdollisimman tasaisesti hiuspohjasta taivuttimelle.

b) Sik sak -jakaus kannattaa valita silloin, kun jakauksen näkymistä halutaan välttää. 

5) Milloin valitset työmenetelmäksi pitkälle hiukselle a) kaksoisrullaustekniikan ja b) spiraalirullauksen?

a) Jos tavoitteena on tyvestä ilmavana pysyvä pitkien hiusten permanentti. Näin tyvihiuksetkin voidaan saada voimakkaasti jännitettyä ja tyvihiuksiin syntyvä kihara on halkaisijaltaan lähellä käytettyä rullakokoa. 

b) Jos tavoitellaan tiukkaa, spiraalinmuotoista kiharaa.

6) Kerro ns. lyhytkestoisista permanenttituloksia antavista rakenne-, tyvikohotus-, volyymi- ja tukikäsittelyistä. Miten ne eroavat ns. normaalista permanenttikäsittelystä?

Niissä käytettävien tuotteiden pelkistävien ainesosien määrä on vähäisempi, kuin ns. normaalissa permanenttiaineessa. Myös tuotteiden emäksisyys voi olla hieman matalampi. Kun permanenttiaine sisältää vähän pelkistävää ainesosaa tai sen emäksisyys on pieni, siitä vapautuu vähemmän vetyatomeja, jolloin hiuksesta katkeaa vähemmän rikkisidoksia. Kun rikkisidoksista suurin osa jää ehjiksi, permanentilla aikaansaatu taivutus jää veltommaksi. 

7) Kerro valmiin permanenttikiharan kokoon ja muotoon vaikuttavista tekijöistä.

a) Hiusten rakennevauriot: Jos latvoissa on runsaasti rakennevaurioita ja tyvi on lähes vaurioitumaton, ne tulevat kihartumaan eri tavoin. Latvan rakennevaurioituneilla alueilla jäljellä olevat rikkisidokset saattavat katketa prosessin aikana lähes kokonaan ja latva ei kiharru tai kiharasta tulee erittäin velttoa. 

b) Hiusten venyminen: Mitä vähemmän hius venyy rullatessa, sitä huonommin kihara säilyy rullan läpimitassa.

c) Hiusten pituus: Mitä paksumpi kerros hiuksia yhdelle rullalle kiertyy, sitä suurempi on kiharan läpimitan ero latvan ja tyven välillä.

d) Permanenttiaineen valinta ja vaikutusaika: Mitä ihanteellisempana katkenneiden rikkisiltojen määrä pidetään, sitä paremmin kihara vastaa rullan läpimittaa. 

e) Permanenttiaineen ja kiinnitysaineen imeytyminen: Mitä tasaisemmin aine imeytyy, sitä paremmin kihara vastaa rullan läpimittaa.

f) Kiinnitys: Mitä huolellisemmin kiinnitys tehdään, sitä paremmin kihara vastaa rullan läpimittaa.

g) Hiusten tiheys ja paksuus: Tiheissä paksuissa hiuksissa samankokoinen kihara näyttää täysin erilaiselta kuin harvoissa ohuissa hiuksissa. Tuuheissa paksuissa hiuksissa kiharat näyttävät runsaammilta, koska hiusmassaa on paljon.

8) Mitä tuotteita hiukset permanentin jälkeen tarvisevat: 

Ripsien ja kulmien värjääminen

kuva

 

 

 

 

Ripsien ja kulmien värjääminen alkaa aina asiakkaan hyvällä suojaamisella. Usein ripsien ja kulmien värjääminen tehdään hiusvärin vaikutusajalla, joten tässä vaiheessa asiakkaalla on jo valmiiksi kappa suojaamassa vaatteita väriroiskeilta. Koska värjääminen tehdään pesupaikalla, on hyvä asettaa pyyhe asiakkaan niskan tueksi, jotta asento olisi mahdollisimman hyvä. 

Ennen varsinaisen työn aloittamista tulee pestä kädet desinfioivalla pesunesteellä, ettei silmiin kulkeudu bakteereja tai likaa. Sen jälkeen puhdistetaan mahdolliset meikit silmien ympäriltä sekä ripsistä. Ripsiä värjätessä silmän alle asetetaan suojalaput suojaamaan ihoa värjääntymiseltä. Lappuihin sivellään suojavoidetta (esim. Vaselin) ja ne asetetaan silmän alle aivan alaripsien tyveen niin, että sekä ylä- että alaripset ovat lapun päällä. Suojavoidetta on hyvä levittää pumpulipuikolla myös yläluomelle, jotta väri ei leviäisi myös sinne.

Värimassa valmistetaan pieneen lasikippoon. Refectocil värimassa valmistetaan 1:1, eli käytännössä noin 2cm mittainen pötkö väriä ja n. 10-15 tippaa hapetetta. Värimassa pitää sekoittaa huolellisesti pienellä tikulla tasaiseksi massaksi. Itse värin levittäminen ripsiin ei ole hankalaa; massaa suditaan pienellä siveltimellä kaikkialle ripsiin ja sitä saa olla ripsissä ihan reilu kerros. Levityksen jälkeen asetetaan suojalaput (esimerkiksi silmän muotoiseksi leikatut vanulaput) silmien päälle. Vaikutusaika on 5 minuuttia, jonka jälkeen ylimääräinen värimassa pyyhitään pois lämpimään veteen kastetulla vanulapulla. 

Kulmien värjäys on aivan samanlainen prosessi; suojavoidetta sivellään kulmien ympärille, ja jos käytössä on Vaselin, sitä voidaan levittää myös kulmakarvojen päälle. Värimassa valmistetaan samalla tavalla kuin ripsiinkin ja se levitetään kulmakarvoihin pienellä sudilla. Vaikutusaika 5 minuuttia ja sen jälkeen väri pyyhitään pois lämpimään veteen kastetulla vanulapulla.