Ihosairaudet

1. Ihon mikrobi-infektioita aiheuttavat stafylokokki-bakteerit. Selvitä millaisia bakteerin aiheuttamat ihosairaudet ovat.

• Follikuliitti, eli karvatupen tulehdus, muistuttaa aknetauteja, mutta voi esiintyä kaikkialla, missä on ihokarvoja. Sen aiheuttaa tavallisimmin keltainen stafylokokki. Joskus syynä on jokin muu bakteeri, esimerkiksi Proteus, tai rasvaisilla ihoalueilla rasvahiiva. Karvatuppitulehdukselle voi altistaa diabetes, ylipaino, ihon rikkoutuminen, hiertyminen, hikoilu ja hautuminen. Karvatuppitulehduksia on useimmiten rasvaisilla ihoalueilla (esim. päänahka, parran alue, hartiat). Tyypillisessä tapauksessa ensin imestyy pari kipeää, usein kutiavaakin, parin millimetrin mittaista märkäpäätä, jossa on karva keskellä. Yksittäiset follikuulit paranevat parissa viikossa, mutta parran alueella ja päänahassa karvatupet ovat niin syviä, että yksittäiset märkäpesäkkeet kestävät kuukausia ja ne voivat joskus muuttua myös kroonisiksi. Follikuliitin perushoito on pesu vedellä ja saippualla kahdesti päivässä. Pesun jälkeen kuivataan puhtaalla pyyhkeellä ja alueelle levitetään antiseptista voidetta. Päänahan ja parran alueen karvatupentulehdus vaatii kuitenkin yleensä sisäisen antibioottihoidon. 

kuva

• Kynsivallintulehduksessa kynsivalli tulehtuu, turpoaa ja irtoaa kynnestä. Lapsilla ja usein myös vanhuksilla kynsivallintulehdus johtuu sivukynsivalliin tunkeutuvasta kynnestä (sisäänkasvanut kynsi). Varpaissa sisäänkasvaneen kynnen syynä voi olla ahtaat jalkineet tai muuten varpaisiin kohdistuva paine. Kynsien leikkaaminen hyvin lyhyeksi voi johtaa siihen, että kynsi kaivautuu kynsivallin sisään. Märkäinen, äkillinen kynsivallintulehdus on usein seurausta haavasta, palovammasta tai muusta kynsivallin vammautumisesta. Henkilöillä, joilla on huono verenkierto käsissä ja jaloissa, kynsivallit voivat tulehtua talvella ilman muita altistavia syitä. Akuutissa kynsivallintulehduksessa kynsivallissa on melko voimakas punoitus ja sen alta valuu märkää. Siihen liittyy sormen tai varpaan särky ja kuumotus. Tärkein kroonisen kynsivallin hoitokeino on märkyydeltä suojautuminen. Tarvittaessa on pidettävä suojakäsineitä. Jos äkillinen kynsivallintulehdus on kivulias ja siihen liittyy märkäistä eritettä vallin alta, on syytä hakeutua lääkäriin. Äkillisen kynsivallintulehduksen hoitona on antibioottikuuri. Lievemmässä tilanteessa hakeudutaan hoitoon, jos kynsivallintulehdus ei rauhoitu selvästi tai parane neljässä viikossa.

  

kuva

2. Kerro viruksen aiheuttamista ihosairauksista.

• Syylät ovat HPV-syylävirusten aiheuttamia hyvänlaatuisia kasvaimia ihossa tai limakalvoilla. Tartunta tapahtuu kosketuksessa. Aika tartunnasta syylän imestymiseen kestää muutamasta viikosta kahdeksaan kuukauteen. Tavallinen syylä on tavallisesti käsissä tai jalkapohjissa ja kohoaa ihosta puolipallomaisesti. Jalkapohjissa on myös ihon sisään kasvavia mosaiikkisyyliä, jotka aiheuttavat kipua kävellessä. Kynsivalleissa ja kynsien alla olevat syylät ovat tavallisia syyliä. 

• Litteitä syyliä on lapsilla kasvoissa tai kädenselässä, ja ne kohoavat vain vähän ihon pinnasta. Tavallisesti niitä esiintyy kymmenien 1-5mm läpimittaisten syylien ryhminä.

•  Ontelosyylä on ontelosyyläviruksen aiheuttama infektio lapsilla, harvoin aikuisilla. Itämisaika vaihtelee kahdesta viikosta kuuteen kuukauteen. Ontelosyylien läpimitta on muutama millimetri. Ne ovat puolipallon muotoisia ja niissä on keskellä selvä napa.

3. Silsoja aiheuttavat sienet, dermatofyytit. Selvitä millaisia sienten aiheuttamat ihosairaudet ovat.

• Kynsisilsaa voi epäillä, kun kynsi muuttuu sameaksi, ruskeankeltaiseksi ja kärjestä kuluneeksi ja lahoksi. Silsa leviää kynnen alla ja lopulta irrottaa kynnen alustastaan. Silsaa on usein myös jalkapohjissa ja varvasväleissä. Toisessa tyypissä kynteen imestyy valkoisia liuskoittuvia laikkuja. Kosteissa oloissa, hikoilevissa jalkaterissä ja diabeetikoilla hiivasieni aiheuttaa kynsivallista päin alkavaa kynsisilsaa. Tämä muoto on yleisempää sormien kynsissä. Kynsisilsa on useimmiten esteettinen haitta. Paksuntuessaan kynsi voi aiheuttaa paineoireita ja lisäoireena bakteeritulehduksen. Mikäli alaraajojen verenkierto on huono tai on diabetes, tulehdus voi johtaa haavauman syntyyn. Kun kynsimuutos ei kasva pois vaan leviää, kannattaa hakeutua ihotautilääkärin ja jalkaterapeutin vastaanotolle. Kun tarkoituksenmukainen hoito aloitetaan ajoissa oireiden ollessa vielä vähäisiä, kynsi voi parantua helposti verrattuna kynsisilsan kokonaan sairastuttamaan kynteen ja vuosikausia kestävään hoitoon. Silsan leviäminen muihin kynsiin ja bakteeri-infektioiden syntyminen voidaan estää. Hoitomuodosta riippumatta kynsisilsan paraneminen on pitkäaikainen prosessi. Isovarpaan kynnen kasvu kestää aikuisilla noin vuoden. Hoitotulokseen vaikuttavat yleiskunnon lisäksi myös ulkoiset olosuhteet, jalkahygienia, sopivien sukkien ja kenkien käyttö sekä niiden hygieniasta huolehtiminen. 

kuva

• Silsa voi tarttua päänahkaan esimerkiksi koti- tai lemmikkieläimistä, joskus myös henkilöstä toiseen. Päänahan pälvisilsassa läiskiä voi olla yksi tai useita. Hiuspohjassa on ohutta hilseilyä ja hiukset katkeavat läiskittäin läheltä päänahan pintaa. Hiukset eivät lähde juurineen. Päänahan silsaa epäiltäessä otetaan sieniviljely ennen hoidon aloittamista. Ennen sieninäytteen ottoa ei ihottumaa tule hoitaa kahteen viikkoon paikallisilla eikä kahteen kuukauteen sisäisillä sienilääkkeillä. Usein sienirihmaa näkyy jo alustavassa mikroskooppitutkimuksessa, mutta diagnoosi varmistuu vasta viljelytuloksen perusteella. Päänahan silsaa sairastavan perheenjäsenet on myös tutkittava ja hoidettava samanaikaisesti, jotta tauti ei leviäisi.

• Partasilsa on tavallisesti jonkin sienilajin aiheuttama parran alueen ihon ja karvanjuurituppien tulehdustauti.

4.  Päätäi on tuskin silmällä nähtävä, 2–3 mm pituinen, läpikuultava siivetön hyönteinen, joka asustaa tukassa, enimmäkseen korvien takana ja niskassa, mutta myös muualla hiuksissa. Täin munia, saivareita, näkee toisinaan kulmakarvoissa ja silmäripsissä.
Naaras elää noin kuukauden ja munii sinä aikana satakunta munaa, 3–4 munaa päivässä. Munat se kiinnittää hiusten tyveen Ne ovat tiukasti kiinni hiuksessa eivätkä liiku hilseen tavoin. Munat näkyvät rusehtavina, mannaryynimäisinä, vajaan millimetrin pituisina saivareina. Ne kuoriutuvat noin kymmenen päivän kuluttua. Tyhjä, valkea munankuori jää paikalleen, joskus kuukausiksikin. Se siirtyy ulommas päänahasta hiuskasvun myötä. Kaikki munat eivät kuoriudu, eivätkä kaikki nuoruusmuodot elä aikuisiksi. Aikuinen täi ei elä ilman ravintoa muutamaa päivää kauemmin.

Pieniä päätäiepidemioita on kouluissa ja päiväkodeissa. Täit leviävät yleensä päähineiden välityksellä, tavallisimmin ilmeisesti vaatenaulakoissa. Täit siirtyvät ihmisestä toiseen myös läheisessä kanssakäymisessä, esimerkiksi lasten leikeissä. Yhteiset kammat ja harjat, hiuslenkit ja ponnarit ovat muita täiden siirtymisteitä. Päätäit löytyvät harvoin pelkästään silmin tarkastellen. Avuksi otetaan tiheäpiikkinen täikampa, jolla hiukset kammataan valkoisen paperin päällä. Paperilta täit on helppo nähdä. Myös saivareiden näkeminen lähellä päänahkaa riittää päätäidiagnoosiin. 
 
Päätäit voidaan hoitaa monella eri tavalla. Pitkään käytössä on ollut kaksi hyönteisten torjunta-ainetta, permetriini ja malationi. Permetriiniä tai malationia sisältävällä täisampoolla pestessä sampoon annetaan vaikuttaa kymmenen minuuttia. Käsittely uusitaan viikon kuluttua. Saivareiden poistoon käytetään tiheäpiikkistä täikampaa. Kampausta jatketaan hoidon jälkeen joka tai joka toinen päivä kahden viikon ajan. Kampa pestään käytön jälkeen kuumalla vedellä. Myös föönauksen on sanottu poistavan saivareita. Päähineet ja vuodevaatteet pestään 60-asteisessa vedessä pyykinpesuaineella. Pesua kestämättömät vaatteet ja esineet suljetaan muovipussiin kahdeksi viikoksi. Täit kuolevat sinä aikana. Myös pakastaminen yön yli tappaa täit.

kuva